Arvoisa kirjailija, hyvä kustantaja!
Hyvä kirjallisuuden rakastaja!
Me kaikki tiedämme seuraavat asiat, mutta kerrataan.
Suomalaisella kirjallisuudella tehtiin laboratoriokoe.
Kirjallisuus tungettiin kymmenen vuotta sitten suoratoistoon. 1Ruotsalaiseen Bonnier-konserniin kuuluva BookBeat perustettiin 2015. Suomen markkinoille BookBeat tuli toukokuussa 2016, ja se on digitaalisten kirjojen myynnin markkinajohtaja maassamme. Vuonna 2005 Ruotsissa perustettiin Storytel nimellä Bokilur. Suomessa Storytel aloitti toimintansa keväällä 2016. Pörssiyhtiö-Storytel toimii yli 20 maassa ja on Pohjois-Euroopan suurin kirjallisuuden suoratoistopalvelu.
Musiikki oli tuupattu vastaavaan vehkeeseen parikymmentä vuotta sitten. 2Ruotsalainen musiikin suoratoistopalvelu Spotify tuli kuluttajamarkkinoille vuonna 2008. Suomen kirjamarkkinoille Spotify tuli marraskuussa 2025. Asiaa kommentoivat julkisuudessa muun muassa WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja kirjailija Pontus Purokuru.
Musiikille ei käynyt hyvin.3Musiikin suoratoisto on romahduttanut tekijöiden tulot. Edes suuret kuuntelumäärät eivät takaa artisteille oikeasuhtaisia korvauksia. Marraskuussa 2024 Spotify ilmoitti, että se ei maksa korvauksia kappaleista, joita on kuunneltu palvelussa alle tuhat kertaa. Valtaosa sisällöstä ei siis maksa Spotifylle mitään. Spotifysaatio tasapäistää musiikin tarjontaa ja hävittää musiikin kulttuuriset kontekstit. Spotifyn algoritmit vaikuttavat tuhoisalla tavalla myös siihen, millaista musiikkia tehdään. Kirjallisuuden kohdalla odotukset olivat korkealla. ”Palaamme leirinuotiolle”, sanottiin.
Tiedämme kokeen tuloksen: uuden kirjan talous on rikki.4Yli tuhat ammattikirjailijaa allekirjoitti 1.10.2024 julkaistun avoimen kirjeen, joka tarjoaa kattavasti lähteytetyn tietopaketin digitaalisen murroksen negatiivisista vaikutuksista alallamme. Suoratoistobisnes rapauttaa kirjallisuuden kenttää monin tavoin ja monesta suunnasta, eikä yksin Suomessa. Myös Ruotsissa keskustelu käy kuumana.
Tiedämme, että lukemattomat teokset, niin uudet kuin vanhat, hukkuvat yli miljoonan nimekkeen alelaariin.
Kirjakuvakkeiden esillepanoa eivät ohjaa kirjalliset arvot vaan raha, konsernikytkökset, massan maku ja hämmästyttävän epätarkka kuluttajaprofilointi. Tämän tiedämme kirja-alan sisäisten keskustelujen ja suoratoistoalustojen käyttökokemusten pohjalta.
Suoratoistossa ei myydä teoksia vaan aikaa, ja tämä taloudellistuotannollinen rakenne on jo alkanut vaikuttaa siihen, miten kirjoja tehdään.5Pitkän muodon paine nousee esiin esimerkiksi Ylen Kulttuuriykkösen keskustelussa ”Kuka käärii rahat kirjamyynnistä?” (19.11.2025). ”Mä olen joskus editointia tehdessäni miettinyt, että periaatteessa äänikirjan logiikalla mun ei pitäisi tehdä näitä [poistoja] mitä kustannustoimittajani ehdottaa, koska mähän vaan menetän rahaa”, toteaa kirjailija Juha Itkonen ja lisää: ”Insentiivi on pielessä.” Mitä pidempää, mitä sarjallisempaa, sen parempi. Kello kun tikittää tiliä.
Sisimmässämme tiedämme, että kirja on enemmän kuin ääni – ja että äänikirja ei ole kirja, vaan tallenne. Ja vieläpä hyvin toisenlainen tallenne kuin levyllinen musiikkia.
Senkin tiedämme, että ihmiset yhtä kaikki haluavat kuunnella kirjoja. Ja se on helt okej, mekin haluamme! Kunhan vain alustan toimintaperiaatteet ja arkkitehtuuri ovat kunnossa.
Tämän kaiken voi nimittäin tehdä toisin. Paremmin.
Mikä on Äänel?
Äänel6’Äänel’ on vanha, käytöstä poistunut suomen kielen sana, joka tarkoittaa äänenväriä, äänensävyä, sitä sointia eli saundia, josta välittömästi tunnistamme tuntemamme ihmisen, kun hän puhuu meille puhelimessa tai pimeässä. Tai lukee luureihimme kirjaa. Äänel on kuin sormenjälki, yhtä tunnistettava, yhtä yksilöitävissä oleva. Haluamme palauttaa tämän kauniin ja merkityksellisen sanan kielemme muistiin, käyttöömme. Muitakin syitä on. Tietojemme mukaan vain joissakin suomalais-ugrilaisissa kielissä, kuten suomessa ja virossa, ä:tä käytetään kaksoisvokaalina kirjoitetussa kielessä. Tämän harvinaisen kirjainyhdistelmän toivomme kaikkien kansojen oppivan – ihan siitä ilosta, että tällaistakin kielessä on.
on uuden ajan digikirja-alusta. Sen suunnittelussa on lähdetty liikkeelle yksinkertaisista kysymyksistä: Mikä on kirja. Miten kirja on. Miten kirjan kanssa ollaan. Ja kuka ne kirjat kirjoittaa.
Tämä tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita:
Äänelissä kirjailijalle maksetaan uuden tekijänoikeuslain7Tekijänoikeuslain muutokset tulivat Suomessa voimaan huhtikuussa 2023. Suoratoistosta saataviin korvauksiin uusi sääntely ei ole vaikuttanut, vaikka kyse on pakottavasta lainsäädännöstä. EU-oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Kukka Kuusela toteaa kirjallisuuden ystäville suuntaamassaan kirjeessä, että kirjailijoiden oikeuksien tehokas suojelu, kuten asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen maksaminen teoksen digitaalisesta hyödyntämisestä, on myös kirjamarkkinoiden elinehto. Kirjoituksessaan Kuusela tarkastelee kirjan hintasääntelyä ja muita kirjan kulttuurista arvoa suojaavia mekanismeja juridisesta näkökulmasta. mukainen reilu korvaus teoksen digitaalisesta hyödyntämisestä.
Äänelissä myydään teoksia, ei minuutteja, sillä kirjallisuuden arvo ei ole mitassa.
Äänel suojelee kirjallisten teosten teosluonnetta.
Lukija omistaa ostamansa digiteokset, nyt ja aina.
Äänel ei tarjoa miljoonan nimekkeen buffetia, vaan kuratoidun valikoiman parasta kirjallisuutta – romaaneja, novellikokoelmia, runoutta, esseistiikkaa, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, tietokirjoja, kirjallisuudentutkimusta…..
Äänelin alusta-arkkitehtuuri palvelee kirjallisuuden rakastajaa. Sieltä löytää, ja sinne on kiva mennä etsimään.
Tavoitteenamme on, että Äänelin katalogi on eksklusiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että teokset, jotka ovat myynnissä Äänelissä, eivät ole kulutettavissa suoratoistopalveluissa.
Tiedämme jo, mitä meille sanotaan:
”Ei tule toimimaan.”
”Kappalemyynti on marginaalista.”
”Kuluttaja haluaa buffetin.”
”Kuluttaja ratkaisee.”
Me sanomme:
Palataan asiaan sitten, kun kirjailijoille, kustantajille sekä lukijoille ja kuuntelijoille on tarjolla todellinen vaihtoehto. Vasta silloin väitteet on mahdollista testata.
Helsingissä 15. tammikuuta 2026
*äänel
s. fon. vanh. puhesointi, -ääni. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osa VI, Ts–Ö, s. 763, WSOY 1996.)
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Olemme suunnitelleet Äänelin konseptia kahden vuoden ajan. Alustan rakentaminen on käynnistynyt, ja markkinoille tähtäämme vuoden 2026 lopussa.
Tarjoamme kirjallisuuden ystäville merkityksellisiä teoksia, kirjailijoille reilut ehdot ja kustantajille uudenlaisen myyntikanavan. Uskomme vakaasti, että tämä on myös kannattavaa liiketoimintaa.
Kirjailija!
Haluatko saada digitaalisen teoksesi yksinoikeudella Ääneliin myyntiin? Keskustellaan! Joka tapauksessa kannattaa neuvotella parempia kustannussopimuksia.8”Kirjailijat, teillä on valta päättää, millaisia sopimuksia allekirjoitatte”, muistuttaa Kirjailijaliiton juristi Eeva Asikainen kirjoituksessaan Kirjailijat, vaatikaa parempia sopimuksia (27.11.2025) Esimerkiksi sellaisia, jotka antavat tekijälle valtaa päättää siitä, millaisissa digitaalisissa kanavissa hänen työnsä tuloksia jaetaan ja millä hinnalla.
Kustantaja!
Mikäli kustantamanne teos on Äänelissä myynnissä, saatte meiltä kilpailukykyisen sopimuksen. Me emme kiristä algoritminäkyvyydellä vaan tarjoamme asiantuntevaa ja reilua yhteistyötä. Äänel yhdistää laatukirjallisuuden ja laatua arvostavan kirjallisuuden rakastajan. Äänel on kirjailijan ja kustantajan yhteinen vene.
Kirjallisuuden rakastaja!
Pääset käyttämään Ääneliä vuoden sisällä. Palvelumme tulee tarjoamaan sinulle paitsi teoksia myös yhteisön, joka jakaa rakkautesi merkitykselliseen sanankäyttöön. Emme aio viekoitella ilmaistarjouksilla (ilmaisia lounaita ei edelleenkään ole olemassa). Kauneus, sivistys ja eettisyys ovat Äänelin peruskivet.
”Joku on maistanut puuroani — ja syönyt sen kokonaan!” sanoi Pikku Karhu pienellä äänel.
Jaakko Yli-Juonikas
kirjailija, Äänelin osakas
Vaihtoehdottomaksi väitetyssä maailmassa Äänel on todellinen vaihtoehto: laadukas palvelu kirjojen ystäville ja reilu kirjakauppa kaikille osapuolille.
Sanna Nyqvist
tietokirjailija, kirjallisuudentutkija, Äänelin osakas
Äänelissä tiedetään ettei kirjallisuutta ole olemassa ilman kirjailijoita.
Eino Santanen
kirjailija, Äänelin osakas
Menen kauppaan ja panen ostoskoriini leivän. Haluaisin mielelläni jättää väliin sen ikävän hetken, joka tapahtuu myymälän kassalla, maksamisen. Mutta en voi, koska maanviljelijän, jonka jauhoista leipä on leivottu, leipurin, joka leivän leipoi, sen joka leivän paketoi, kuljettajan, joka leivän kauppaan toimitti, kauppiaan ja kassan ja monen muun toimeentulo perustuu siihen, että asiakas maksaa leivän, jonka syö.
Kustannusalallakin kustantaja, kustannustoimittaja, markkinointipäällikkö, paperin toimittaja, autonkuljettaja, siivooja ja keitä heitä onkaan ovat kaikki palkkansa ansainneet ja sen myös saavat. Entä alkutuottaja, kirjailija?
Olen ollut ammattikirjailija puoli vuotta yli puolen vuosisadan ajan ja nähnyt kirjailijan toimeentulon romahduksen, omaltakin osaltani. Printtiversioiden painosmäärät ovat romahtaneet, ja vaikka juuri yhdelläkään kirjailijalla ei ole mitään sitä vastaan, että enemmistö perinteisistä lukijoista on monista syistä siirtynyt kirjojen kuuntelijoiksi, ovat äänikirjan tarjontakanavat pääasiallinen syy kirjailijoiden toimeentuloahdinkoon. Äänel tarjoaa voivottelun sijaan tilanteeseen reilun ja kaikille osapuolille kohtuullisen ratkaisun.
Pirkko Saisio
kirjailija, Äänelin osakas
Rakastan kirjoja ja tarinoita. Olen aina rakastanut. En olisi kuka olen enkä tekisi luovaa työtä jota teen ilman niitä. Kirjat ovat matkoja salattuihin maailmoihin. Ne opettavat ihmisyyttä. Olen itkenyt ja nauranut lukemattomia kertoja kirjojen äärellä. Kirjat ovat aarteita. Niitä ei voi mitata minuuteissa. Ne eivät ole massaa. Haluan kokea hienoja tarinoita myös jatkossa. Me tarvitsemme niitä. Haluan, että kirjailijoilla on mahdollisuus niitä luoda. Äänel tarjoaa sen. Meille lukijoille Äänel antaa uuden, jännittävän ja innostavan tavan kokea ja löytää.
Sami Järvi
videopelien ohjaaja ja käsikirjoittaja, Äänelin osakas
Äänel tuo kirja-alalle kaivattua tasapainoa pitämällä arvossa reilua peliä.
Pajtim Statovci
kirjailija, Äänelin osakas
Äänel är ett proaktivt, modigt och genomtänkt projekt, precis vad litteraturen och bokbranschen behöver just nu.
Kjell Westö
författare, aktieägare i Äänel
Merkitys ei saavu virtana, vaan pisarana – raskaana kuin kyynel.
Janne Tompuri
aforisti, kriitikko, Äänelin osakas
Äänel on valo pimeässä.
Saila Susiluoto
runoilija, kirjailija, Äänelin osakas
Vaik kive silmäst hajen sen tahon, ketä autta pitämä tämän piänen kiäle elos.
Heli Laaksonen
runoilija, Äänelin osakas
Haluan olla omalta osaltani edistämässä reilua toimintaa.
Kari Hotakainen
kirjailija, Äänelin osakas